Tapio Mömmö

RIUTTA – Kimi Pakarinen — KUVA(T)ON? — 18.9.-11.10.2025

RIUTTA – Kimi Pakarinen — KUVA(T)ON? — 18.9.-11.10.2025

Kimi Pakarinen

KUVA(T)ON?

Työssäni öljymaalin fyysisyys on jatkuvassa vuoropuhelussa värin aineettoman, visuaalis-emotionaalisen vaikutuksen kanssa. Työskentelen intuitiivisesti ja maalausteni syntyyn vaikuttavat monenlaiset impulssit henkilökohtaisesta elämästäni, häilyvistä muistoista, nykyhetkestä, ympäröivästä jatkuvasti muuttuvasta todellisuudesta ja maalaustaiteen historiasta. Maalatessa assosiaatiot tulevat ja menevät, väljähtyvät, vaihtuvat toisiin ja sekoittuvat keskenään antaen työlleni suuntaa. Maalauksen kehittyessä – ottaessa vallan – ”aiheet” väistyvät taustalle tai kuluvat kokonaan pois. Jäljelle jää merkintä, josta tunnistan itseni. Identifioin maalaukset nimillä, jotka liittyvät maalaamisen aikana työhuoneella kimpoilleisiin ajatuksiin ja assosiaatioihin.”

Kimi Pakarinen (s. 1963) on helsinkiläinen taidemaalari. Hän opiskeli 1980-luvulla Vapaassa Taidekoulussa, jossa hän on myös toiminut maalauksen opettajana. Hän on järjestänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1993, viimeisimmän niistä keväällä Galleria Halmetojassa Helsingissä. Aiemmin hänen teoksiaan on ollut esillä Lappeenrannassa Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä Lappeenrannan taidemuseossa 2019.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Kimi Pakarinen, Hedelmä, öljyväri kankaalle, 41 x 41 cm, 2023
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta
RIUTTA – Maria Nuutinen — Arjen Helmiä II — 21.8.-13.9.2025

RIUTTA – Maria Nuutinen — Arjen Helmiä II — 21.8.-13.9.2025

Maria Nuutinen
Arjen Helmiä II

21.8. – 13.9.2025


Korutaiteilijan käsittelyssä arkiset esineet saavat uusia merkityksiä Lappeenrantalaisen korutaiteilijan Maria Nuutisen Arjen helmiä näyttely II on esillä Taidekeskus Idässä 21.8. – 13.9.2025. Nuutinen yhdistää teoksissaan arkisia esineitä ja koristautumiseen liittyviä elementtejä kuten helmiä ja tekokynsiä. Hänen käsittelyssään arjesta tutut esineet saavat uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia, käsittelyn kohteena ovat olleet mm. tiski-, lattia ja kuurausharjat, puhelin, hammasproteesit ja taikinakaulin. Näyttelyn ensimmäinen versio on ollut esillä Kuopiossa Galleria Ars Liberassa kevättalvella 2025.


Nuutisen työprosessit lähtevät liikkeelle usein arjen havainnoista ja ristiriidoista. Inspiraatiota on antanut esimerkiksi pesuohjeena hienopesu ja mainoslause Hohtavaa puhtautta. Tiskiharja on käynyt hiustenpidennyksessä ja lattiaharjan harjakset on korvattu helminauhan pätkillä. Arjen helmet näyttelyn teosten aiheena on ihminen, joka yrittää luovia luovasti arjen haasteiden keskellä turvattomuutta, riittämättömyyden tunteita ja ulkonäköpaineita kokien. Arkea kuvataan usein harmaana, tylsänä ja stressaavana tai sitten päinvastoin kiiltokuvamaisena ja siivottuina sosiaalisen median kuvina. Nuutisen teoksissa on jotakin molemmista maailmoista, ruma kohtaa kauneuden hieman oudolla tavalla.


Maria Nuutinen asuu ja työskentelee synnyinkaupungissaan Lappeenrannassa. Kädentaitoja ja valokuvausta teoksissaan hyödyntävä taiteilija kertoo aloittavansa työprosessin usein valmistamalla syntyneen idean pohjalta esineen tai korun, jonka hän kuvaa mallin kanssa. Joskus esinettä ei tarvitse edes valmistaa, riittää kun jo olemassa olevaa esinettä käyttää luovasti. Valokuva ilmentää taiteilijan ajatuksia ja päätyy yhdessä esineen kanssa osaksi installaatiota. Vaikka korut kiinnostavat, Nuutinen kertoo olevansa kiinnostuneempi tarkastelemaan koristautumista arkisemmasta perspektiivistä. Nuutisella on takanaan opintoja sekä muotoilun, että kuvataiteen alalta ja hän on valtakunnallisesti toimivan Korutaideyhdsitys ry:n perustajajäsen.

Nuutisen taiteellista työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Maria Nuutinen, The Sound Of Silence, lankapuhelin helminauhalla, 2025, Kuva Maria Nuutinen
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Jussi Nykänen — RANGAT II — 21.8.-13.9.2025

ROIKKA – Jussi Nykänen — RANGAT II — 21.8.-13.9.2025

Jussi Nykänen
RANGAT II

21.8.-13.9.2025

Taidekeskus Idässä on 21.8.-13.9. esillä kuvataiteilija Jussi Nykäsen näyttely
Rangat II. Näyttely on
osa kaksiosaista näyttelysarjaa, jonka ensimmäinen osa
on ollut esillä Galleria Ars Liberassa
Kuopiossa vuonna 2024. Teoskokonaisuus
käsittää sarjan löytö- ja kierrätysmateriaaleista
koostettuja veistoksia sekä mustepiirroksia. Näyttelyn avajaisia vietetään keskiviikkona 20.8. klo.17-

19, tervetuloa!

Vuonna 2022 löysin melontaretkelläni Suur-Saimaan Kaito-saaren rannalta kauniisti kuivuneen

kalanruodon, jonka poimin mukaani. Myöhemmin työhuoneellani päätin toteuttaa mukaelman

samasta ruodosta huomattavasti suuremmassa koossa. Satunnainen löytö poiki lopulta kokonaisen

veistossarjan, ”Rangat”. Teossarja juhlistaa luonnon kiertokulkua; se tuo ilmi elämänkaaren

rujoimmaksi mielletyn vaiheen, hajoamistilan, kauneuden ja estetiikan. Teokset muistuttavat myös

yhteydestä meidän ja toislajisten välllä. Kun luiden päältä riisutaan liha, olemme monien muiden

elollisten kanssa hätkähdyttävän samanlaisia.

Selkäranka on kiitollinen aihe myös vapaalle assosioinnille; se on kuin haaroittuva puu, joka

kannattelee kehoa, tai kalevalaisen runouden maailmanpylväs, sammas, joka niin ikään pitää

kaikkeutta koossa. Itselleni ratkaiseva syy aihevalintaan on kuitenkin ollut nuorimman veljeni

vaikea skolioosileikkaus vuonna 2010. Selkäranka-teemaisia teoksiani voikin tarkastella kaiken

muun ohella myös veljeni ja hänen toipumisensa attribuutteina.

Jussi Nykänen (s.1985) on pieksämäkeläissyntyinen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee

Lappeenrannassa. Kuvataiteilijaksi hän on valmistunut vuonna 2010 Saimaan

ammattikorkeakoulusta, ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna

2021. Nykänen suosii työssään piirrostaiteen, taidegrafiikan ja kuvanveiston menetelmiä. Hänen

taiteensa ominaispiirteitä ovat löytömateriaalien käyttö ja perinnetiedon yhdistäminen ekologisiin

teemoihin.
 
Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto.
Jussi Nykänen, Aarre, readymade ja spray, 33cm*11cm*3cm, 2024
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Dariusz Wojdyga, Caroline Bach — Rivers Downfall 29.5.-19.6.2025

RIUTTA – Dariusz Wojdyga, Caroline Bach — Rivers Downfall 29.5.-19.6.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

 

Dariusz Wojdyga, Caroline Bach

Rivers Downfall
 

 

“Rivers Downfall” is the second iteration of an evolving international collaboration between
jewellery artists Dariusz Wojdyga (Norway) and Caroline Bach (France). The first edition of this
project debuted in 2023 at A-Galeria in Tallinn, Estonia, presenting a modest yet deeply evocative
preview of what has now developed into a full-scale exhibition. This iteration dives further into a
shared commitment: to raise ecological awareness and engage audiences with urgent conversations
about freshwater ecosystems, using the language of contemporary jewellery art.

This collaborative project is rooted in a convergence of friendship, shared concerns, and aligned
artistic values. Caroline and Dariusz met while studying at the Gerrit Rietveld Academie in the
Netherlands, after completing formal training in their respective home countries—Caroline at ESA
Duperré in Paris and Dariusz at Oslo National Academy of the Arts. As emerging artists, they are
part of a new wave of creators responding directly to the environmental crisis, exploring how art
can act not only as an expression of concern but also as a catalyst for change.

In “River Downfall,” Dariusz and Caroline use the craft of jewellery—often intimate, symbolic, and
materially sensitive—as a vessel for environmental storytelling. The exhibition focuses on rivers as
carriers of both life and loss, narrating how these vital freshwater systems are shaped, damaged, and
transformed by human activity. The artists investigate the materiality of pollution, the consequences
of negligence, and the ecological scars left behind. Through their work, they attempt to restore
visibility to what has too long been hidden beneath the surface.
The exhibition concentrates on three rivers, each bearing witness to a specific ecological disaster:
– Akerselva, in Oslo, Norway, where Dariusz lives and works;
– La Dore, in central France, where Caroline grew up;
– The Rijn (Rhine), flowing through the Netherlands, where Caroline now resides;
These rivers have suffered through toxic chemical spills, hormonal disruptions caused by
pharmaceutical waste, and industrial poisoning. Each represents not just a geographical reference
but a case study of environmental degradation. Dariusz and Caroline treat these rivers not as
abstract symbols, but as living systems with histories, personalities, and vulnerabilities.

Caroline’s series “Wild Water” has evolved since 2017, with each piece advocating for a distinct
aquatic ecosystem. For “Rivers Downfall,” she deepens her exploration by focusing on La Dore and
the Rijn. La Dore suffered a silent catastrophe when pharmaceutical pollution caused irreversible
hormonal changes in fish, rendering entire populations infertile and effectively extinct. In the Rijn,
a chemical factory accident in the 1970s marked one of Western Europe’s first widely
acknowledged ecological disasters, leaving a permanent stain on the collective environmental
consciousness. Caroline crafts intricate, multifaceted pieces that trace the pathways of these rivers,
using materials and colour gradients to reflect the progressive loss of purity at each point of
pollution. Her works are both topographic and narrative—each bend of silver or shard of coloured
glass reveals another chapter in the river’s decline.

Dariusz’s contribution centers around Akerselva, a river no longer than 10 kilometres that threads
through the heart of Oslo. Despite its size, Akerselva has played a vital role in the city’s
development—ecologically and culturally. In 2011, a chlorine spill devastated the river’s aquatic
life. Although salmon returned by 2015, remnants of urban neglect—shopping carts, plastic waste,
rusting metal—still populate the riverbanks. Dariusz collects these discarded fragments and
transforms them into jewellery pieces. By embedding pollution into objects of beauty, he subverts
the expectations of ornamentation and forces the viewer to confront the realities of environmental
disregard. His practice avoids external energy usage wherever possible, aligning his artistic
methodology with his ecological convictions.

Both artists place sustainable practice at the core of their work. Caroline draws on her background
in ecosystem activism—passed down from her family—to guide material choices and design
strategies. Dariusz limits his reliance on material choice and sourcing, demonstrating how artistic
innovation can coexist with environmental responsibility. Together, they embrace a process that is at
once critical, poetic, and deeply personal.

Rivers, as the artists observe, are more than natural features or utilitarian water sources. They are
living archives, shaped over millennia, carved through rock and soil, winding their way from
mountaintops to oceans. They collect our history—our industry, our waste, our carelessness—and
reflect it back at us. But rivers also offer hope. They regenerate when given the chance. Life returns
if pollution recedes. In this spirit, “River Downfall” is not just an indictment but an invitation—to
listen, to care, and to act.

With jewellery as the medium, this exhibition challenges conventional ideas about scale, value, and
visibility. Jewellery objects become messengers of vast ecological narratives. Through the poetic
power of crafted materials, Wojdyga and Bach make the unseen visible and the forgotten
unforgettable. “Rivers Downfall” is a call to remember our rivers—not just as waterways, but as
lifelines—and to rethink how much we depend on them.

Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Inkeri Halme — Päivät, päivät 29.5.-19.6.2025

ROIKKA – Inkeri Halme — Päivät, päivät 29.5.-19.6.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Inkeri Halme:
Päivät, päivät

Inkeri Halmeen teoksissa odotellaan ja tarkkaillaan. Halmeen maalaukset asettuvat hetkeen, jossa kaikki on vielä pysähtynyttä, mutta muutoksen merkit ovat jo ilmassa. Odotetaan, että maa lämpenee. Että päivä laskee. Että he palaavat. Pääskyjä odotetaan eniten. Katse etsii merkkejä mutaisesta maasta, vaikka ei olekaan varmaa, mitä pitäisi etsiä. Kiikarit kulkevat mukana. Ilmaa haistellaan.

Nämä maisemat eivät ole tunnistettavia paikkoja, vaan edustavat Halmeelle arkkityyppistä näkymiää. Ne saavat impulssin siitä, millainen näkymä avautui juuri tietystä ikkunasta aina … , tai miltä avaruus tuntui purjeveneessä keskellä … . Halme työstää jännitettä ja tilaa kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten pintojen sekä viivojen avulla. Näissä teoksissa katsominen, muistaminen ja odottaminen kietoutuvat toisiinsa.

Inkeri Halme pohtii teoksissaan näkemisen ja ymmärtämisen logiikkaa. Milloin ja mistä representaatio saa alkunsa: milloin maisema lakkaa olemasta vain näky ja muuttuu symboliksi, jaetuksi kokemukseksi? Halme on teoksissaan pyrkinyt tavoittamaan oman kokemuksensa maisemasta sen täsmällisen jäljentämisen sijaan. Hän kysyy, missä kulkevat katsomisen ja ymmärtämisen rajat. Maisemat ovat enemmän kuin vain paikkoja tai näkymiä. Ne ovat historiallisten ja kulttuuristen tarinoiden ja uskomusten tuotteita, jotka muovaavat sitä, kuka olen ja keitä olemme.

Inkeri Halme valmistui taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta keväällä 2020. Viimeksi Halmeen teoksia on ollut esillä Lahdessa Galleria Uusi Kipinässä vuonna 2024. Halme työskenteli vuoden 2021 Vermeeriana Säätiön Aida Alliman -apurahan ja vuosina 2020 ja 2022 Taiken apurahoilla. Halmeen teoksia löytyy yksityiskokoelmien lisäksi Valtion taideteostoimikunnan/ Kansallisgallerian, Helsingin Satakuntalaisen osakunnan ja Sokos Hotel Tornin kokoelmasta. Taidekeskus Idän näyttelyn jälkeen Halmeen teoksia voi nähdä Helsingissä Galleria Huudossa kesällä 2026.

Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Ninni Kola — JUICY 6.3.-29.3.2025

RIUTTA – Ninni Kola — JUICY 6.3.-29.3.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Ninni Kola

Juicy

Ninni Kolan video- ja veistosinstallaatioista sekä valokuvista koostuva näyttely pohjautuu naiseksi kasvamisen, kehoon säilöttyjen muistojen ja ulkopuolisuuden teemoihin. Teoksissa mehukkaat kukka- ja hedelmäaiheet yhdistyvät surrealistisella otteella naisvartalon muotoihin, luoden kuvallisen kielen, joka on herkkä, monivivahteinen, kokeellinen ja täynnä värikkyyttä sekä visuaalisia ristiriitoja. Juicy rakentaa galleriatilaan visuaalista kapinaa, joka ei pelkää ylittää esteettisiä tai narratiivisia rajoja. Näyttely kulkee pinnallisen ja syvällisen spektrillä joustavasti päästä toiseen, kutsuen katsojan reflektoimaan omia kokemuksiaan ja reaktioitaan teoksiin.

Ninni Kola (s. 1991) on Helsingissä asuva, Lappeenrannasta kotoisin oleva kuvataiteilija. Kolan työskentely painottuu erityisesti tila-aikataiteisiin ja installaatioon, joissa hän yhdistää perinteisiä taiteen muotoja ja helposti saavutettavia materiaaleja digitaalisiin ja modernimpiin tekniikoihin. Kolaa inspiroivat tekniset oivallukset sekä esteettisen kauneuden ja syvän tunteellisen pohdinnan toisiinsa kietoutuminen.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Ninni Kola
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Leena Niivuori — MAALAUSJÄLKI 6.3.-29.3.2025

ROIKKA – Leena Niivuori — MAALAUSJÄLKI 6.3.-29.3.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Leena Niivuori

Maalausjälki

6.3.-29.3.2025

Näyttelyni koostuu Maalausjälki-sarjan teoksista. Teokset ovat realistisia piirroksia abstraktista maalausjäljestä. Ne on toteutettu pellavakankaiselle maalauspohjalle yhdistämällä hiilikynäpiirrosta ja akryylimaalausta. Aloitin sarjan parissa työskentelyn vuonna 2016. Olen tähän mennessä edennyt Maalausjälkeen no 25.

Taiteellisen työskentelyni lähtökohtana on kohdata asioiden ja esineiden olio eli niiden omin olemus. Tavoittaakseni olion, esitän asiat mahdollisimman objektiivisesti, lisäämättä niihin mitään minusta lähtöisin olevia merkityksiä. Mietin, voiko jonkin omimman olemuksen eli sen, mikä on siinä itsessään, tavoittaa piirtämällä tai maalaamalla? Kuinka kuvata jotain, joka on olemassa jo ennen sen aistimista ja havaitsemista?

Maalausjälki-sarjan teokset ovat syntyneet niin, että olen ensin tutkinut maalausjälkeä kameran linssin läpi, zoomannut lähelle ja piirtänyt sitten havaintoni mahdollisimman tarkasti hiilikynällä. On kiinnostavaa tutkia jälkeä, jonka sivellin jättää pinnalle. Sen valot, varjot, muoto, viivan liike. Objektin kuvaamisen lisäksi haluan tavoitella myös oliota eli sitä mitä jälki on itsessään. Onko maalauksen olio jäljessä? Maalausjälki-sarjan teokset liikkuvat jossain abstraktin ja esittävän välissä. Teokset esittävät maalausjälkeä, joka ei kuitenkaan lähtökohtaisesti esitä mitään muuta kuin itseään. Jälki on vain jälki. Ajatus siitä, että joku asia vain on, mitä on, eikä jotain muuta, tuntuu minusta tässä hetkessä jotenkin helpottavalta.

Haluan antaa katsojalle vapauden katsoa ja kohdata olio. Ihmettelyn taito ja olemassaolon pohdinta ovat asioita, joita on mielestäni hyvä vaalia. Taide on minulle itselleni ennen kaikkea leikkiä ja haluan tarjota myös katsojalle mahdollisuuden lähteä mukaan tuohon leikkiin. Haluan herättää kiinnostuksen katsoa ympärillä olevaa maailmaa sen pienintä yksityiskohtaa myöten.

Olen toiminut kuvataiteilijana vuodesta 2002 lähtien. Asun ja työskentelen Lahdessa. Olen Taidemaalariliiton, Lahden Taiteilijaseuran ja Joensuun Taiteilijaseuran jäsen. Valmistuin kuvataiteilijaksi (2002) Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulusta. Lisäksi olen suorittanut taidemaalauksen (2008) sekä taiteen perusopetuksen pedagogiset (2005) erikoistumisopinnot Lahden Taideinstituutissa ja Muotoiluinstituutissa. Olen pitänyt useita yksityisnäyttelyitä, joista viimeisin oli Galleria Uudessa Kipinässä, Lahdessa, 2024. Taidekeskus Idän näyttelyn jälkeen minulle on tulossa yksityisnäyttely Galleria Beckeriin, Jyväskylään vuoden 2025 lopussa.

Leena Niivuori
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Roikka
ROIKKA – Tuulia Iso-Tryykäri — JOSKUS KEVYETKIN ASIAT TUNTUVAT PAINAVILTA 6.2.-1.3.2025

ROIKKA – Tuulia Iso-Tryykäri — JOSKUS KEVYETKIN ASIAT TUNTUVAT PAINAVILTA 6.2.-1.3.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Tuulia Iso-Tryykäri

JOSKUS KEVYETKIN ASIAT TUNTUVAT PAINAVILTA

Olen

kietonut

pukenut

paketoinut

riisunut

ympäröinyt

piilottanut

puristanut

peittänyt

solminut

asetellut

poistanut

sitonut

paljastanut

asettunut esille, kuvannut.

Sitten olen maalannut.

Jokapäiväiset, arkiset materiaalit kietoutuvat ihmiskehon ympärille luoden asetelmia ja kertoen uusia tarinoita. Muovipussin ja t-paidan tekstit toteavat omia näkökulmiaan. Ihmishahmo asettuu katsottavaksi, sommittelu ottaa muotoa muotokuvamaalauksen traditioista.

Ajatteluni pohjaa näkymättömien ajatusten ja tunteiden esiintuomiseen maalauksen kautta. Pohdin työssäni muun muassa katsomista ja nähdyksi tulemista, (sisäisiä) ristiriitoja, häpeää ja olemassaolon kysymyksiä. Käsittelen taiteellisessa työskentelyssäni ihmisyyden eri osa-alueita ja yritän ymmärtää niitä ja samalla myös itseäni. Tärkeässä osassa on myös kehollisen kokemuksen siirtäminen maalauspohjalle.

Tuulia Iso-Tryykäri (s. 1985) asuu ja työskentelee Lappeenrannassa. Hänen ensisijainen tekniikkansa on öljyvärimaalaus kankaalle. Iso-Tryykäriä on kiehtonut aina figuratiivinen esitystapa, mutta myös se miten maalaustaiteen keinoin jostain hyvin abstraktista, kuten yksittäisistä siveltimenvedoista tai värialueiden vaihteluista on mahdollista luoda maalauselein illuusiota jostain olemassa olevasta ja tunnistettavasta.

Iso-Tryykäri on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan AMK:sta 2009 ja ylemmästä AMK-tutkinnosta 2013. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Iso-Tryykärin teoksia on mm. Valtion, Lappeenrannan, Tampereen, Kuopion ja Kouvolan taidemuseoiden kokoelmissa.

Iso-Tryykäri täyttää näyttelyn aikana 40 -vuotta ja juhlistaa tasavuosia tällä näyttelyllä.

Tuulia Iso-Tryykäri Loistava suhde öljyväri kankaalle 2024 60x50cm
Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Johanna Pöykkö — Pilvilinnoja – Unessa kaikki oli hyvin 6.2.-1.3.2025

RIUTTA – Johanna Pöykkö — Pilvilinnoja – Unessa kaikki oli hyvin 6.2.-1.3.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Johanna Pöykkö
Pilvilinnoja – Unessa kaikki oli hyvin
Taidekeskus Itä / Riutta

Pilvilinnoja on tilaan installoituja tekstiiliteoksia. Niiden materiaali lakanakangas on pitkään ollut
maalauspohjani ja lakanakoko minun A4. Peilaan mennyttä tähän hetkeen ja muistikuvia
todellisuuteen. Uni katoaa juuri kun sen muistaa. Unen tuntu jää.

Syksyllä 2021 tein pienoismalleja teosehdotuksistani Oulun uuteen yliopistolliseen sairaalaan
sijoittuvaan teokseeni. Teoksen sijoituspaikka on 13,5m korkea, joten pienoismallitkin olivat koossa
1:4 liki kolme metriä korkeita. Teosluonnokset oli tehtävä niin korkeiksi kuin työhuoneella mahtui
tekemään, jotta teoksen leveys riittäisi mallintamaan edes jotenkin luotettavasti kankaan
laskeutumista. Lopullisessa teoksessa kankaan leveys on 150cm kun se luonnoksessa on 37cm.
Teosluonnoksiin työstämäni materiaali on houkutellut laatikossaan. Nyt kun uusi Oys on virallisesti
avattu, palaan näihin kevyisiin suikaleisiin ja alan matemaattisesti laskea, millaisia pilvilinnoja
niistä saan rakenneltua. Mitkä on ne unet, joita ei voi unohtaa? Mikä on se näky, joka meinaa
kadota?

Teoksissani pinnoitettu lakanakangas muokkautuu kolmiulotteisiksi tekstiiliveistoksiksi. Veistokset
tuovat esiin sanattomia tunnelmia jättäen tilaa omalle kuvittelulle ja ajatusten leijailulle. Ihan kuin
katsoisi pilviä, jotka muuttavat muotoaan ja näyttäytyvät jokaiselle katsojalleen erilaisina

Johanna Pöykkö
Pilvilinnoja
4-osainen installaatio
Pinnoitettu lakanakangas, serigrafia, leikkaus
2021-2025

Työskentelyä on tukenut Koneen Säätiö. Kiitos!

Johanna Pöykkö (s. 1977, Rovaniemi) on oululainen tekstiili- ja kuvataiteilija, jonka intohimon
kohteena ovat tilalliset teokset. Hän käsittelee taiteessaan ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin ja
ympäröivään maailmaan. Pöykkö käyttää materiaalinaan lakanakangasta.

Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta
RIUTTA – Erika Weiste & Aki Viikilä — Sieniä ja ihmisiä 9.1.–1.2.2025

RIUTTA – Erika Weiste & Aki Viikilä — Sieniä ja ihmisiä 9.1.–1.2.2025

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Erika Weiste & Aki Viikilä

Sieniä ja ihmisiä

Sieniä ja ihmisiä on animaatioinstallaation muotoon rakentuva kertomus ihmisen elämän mittaisesta vaelluksesta yhdessä sienten kanssa. Teos pohtii sienten ja ihmisten välistä yhteiseloa, sekä sienestyskulttuurin merkitystä luontosuhteeseemme ja metsässä liikkumisen taitoon.

Teoksen innoittajana ovat olleet Erikan äidin tarinat, joissa sienestäminen kietoutuu yhteen lapsuusmuistoihin karjalaisesta kulttuurista. Kertomusten kautta rakentuu mielenmaisema, kuvitteellinen kartta, jonka avulla metsissä liikutaan. Kartasta selviää sienten kasvupaikkojen lisäksi, mitä sieniä ennen kerättiin ja mitä ruokia syötiin. Millaisia metsiä missäkin oli ja millaisia ne ovat nyt. Mitä rakennuksia metsien liepeiltä löytyi ja keitä niissä asui. Kartta kertoo myös, mitä niille ihmisille tapahtui. Jotkut muuttivat, jotkut kuolivat. Jotkut talot ovat nyt autioituneita. Osassa on uusia asukkaita, jotkut sieniä, jotkut ihmisiä.

Sienten kautta aukeaa laaja tietoverkosto, ei ainoastaan biologisessa, vaan myös kulttuurihistoriallisessa merkityksessä. Sienestyskulttuuria tutkimalla voimme löytää tietoa metsien muutoksista vuosikymmenten ajalta ja toisaalta sienestämiseen liittyy myös paljon hiljaista tietoa kodin ympäristöön ja ruuan keräämiseen, kasvattamiseen ja valmistukseen liittyen.

Sienten kautta aukeaa moninaisten, lukemattomien olioiden ja asioiden jättimäinen seitti, tarinoiden rihmasto jonka säikeisiin oma tarinamme on monimutkaisella tavalla kietoutunut. Teos viipyilee juuri tässä leikkauspisteessä, jossa inhimillinen ja ei-inhimillinen kohtaavat.

Erika Weiste on kuvataiteilija joka työskentelee erityisesti installaatioiden, videon ja animaation parissa. Weiste on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto yliopistosta, sekä animaattoriksi Edinburgh College of Art:sta. Teoksissaan Weiste yhdistelee monipuolisesti maalausta ja grafiikkaa animaatioon, videoon ja kierrätysmateriaaleihin. Hänen töitään on ollut näytteillä ryhmä- ja yksityisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla, sekä esitetty kansainvälisillä festivaaleilla ja YLE:ssä.

Aki Viikilä on kuvataiteilija, joka työskentelee myös muusikkona ja säveltäjänä. Hänen töihinsä lukeutuu maalauksia ja graafista suunnittelua, sävellyksiä, musiikin tuotantoa ja äänisuunnittelua teatteriesityksiin, lyhytelokuviin ja installaatioihin.

Viikilä ja Weiste ovat tehneet yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Heidän töitään yhdistää luontoteemojen lisäksi monialaisuus ja tilallisuus, sekä muistojen ja ajan prosessien pohtiminen.

Työtä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto

Posted by Tapio Mömmö in Näyttelyt, Riutta, Roikka