Emma Lappalainen ja Jyrki Markkanen on taiteilijapari jonka työskentelyä sitoo yhteen vanhat analogiset valokuvaus- ja vedostusmenetelmät sekä valokuvan käyttö taidegrafiikassa. Työparille leimallista on ilmaisukeinojen monimuotoisuus ja käsityöläisyys. Työskentelyn tuloksena syntyneet projektit löytävät yhteisissä näyttelyissä uuden vuorovaikutteisuuden. Lappalainen ja Markkanen ovat pitäneet näyttelyitä yhdessä vuodesta 2009.
Emma Lappalainen:
“Työskentelyni lähteenä ovat usean vuoden ajan olleet Kirjanpainaja/ lps. Typographus kaarnakuoriaisten kaivertamat jäljet. Nämä puihin tallentuneet elämän jäljet ovat avautuneet sisälläni muinaisena alkukielenä. Ne ovat herättäneet mielleyhtymiä painettuun kieleemme ja sen syntyyn, saaden minut tunnustelemaan sanojen olemusta ja kääntämään näitä kuvakielelle. Luonnon viestien seuraaminen ja sen merkkien tulkinnallinen vapaus luo hedelmällisen tilan ihmisen ja luonnon orgaanisesti versovalle vuoropuhelulle. Rivien väleissä kulkee visuaalisesti hahmoteltava kommunikaation väylä.
Työ sai alkunsa perintömetsästä Pohjois-Karjalan Haapalahdesta, neitseellisestä vaarojen ja soiden maisemista. Kyseenalaistan metsän arvon ajatuksen pelkästään taloudellisena hyödykkeenä sekä ajatuksen kuinka maata jalkojemme alla voi omistaa. En koe eläväni ihmiskunnassa vaan monimuotoisessa yhdyskunnassa, jossa jokaisella olevaisella on oma sijansa, tasapainon vuoksi.
Maa, linnut, kasvit, vedet, tähdet, aurinko, kuu sekä kirjat. Kaikkeus ympärillämme ja sisällämme.”
Jyrki Markkanen:
“Osuuteni näyttelyssä painottuu valokuvasarjaan Alue, jonka kuvat tallennan jättömailla ja tyhjentyneissä rakennuksissa, kaupunkien varjoalueilla poissa tuottavista keskuksista. Teokset syntyvät kahdesta päällekkäin asetetusta laakafilmi-negatiivista, usein ulko- ja sisätilan tai luonnon ja ihmisen muokkaaman rakennetun ympäristön yhdistelmänä. Kuvaparien etsiminen tuo kuviin syvyyttä ja muodostaa alueen jossa mielikuvituksessani liikun, tilan joka on riistäytynyt ihmisen näennäisestä hallinnasta, vyöhykkeen, kartan mustan läiskän. Olennaisena osana kuvien ajallisesti etääntyneeseen maailmaan vaikuttaa työskentelyni perinteisesti ison koon filmille, osin itsetehdyillä neulanreikäkameroilla ja vanhoilla vedostusmenetelmillä. Näyttelyn valokuvat ovat syanotypia/ kumipaino- ja pigmenttimustevedoksia.
Tallennan ja kuvaan myös esineitä ja asioita, rakentaen itselleni mentaalisen ympäristön josta teokseni syntyvät. Työhuoneeseen kulkeutunut kama on lähtökohtana fotoetsaussarjassa Arkisto joka luetteloi loputonta tavaramäärää yhden keräilijän osalta. Teosten näennäisestä keveydestä huolimatta sanoma on selvä, ihmisiä on yhä enemmän ja jokaisella on tavaraa joka hallitsee elämäämme ja josta osa jää jälkeemme todistamaan meistä. Rakennan myös veistoksia, laitteita joiden tekniikka on yksinkertaista ja näkyvillä, valoa ja mekaniikkaa. Materiaaleina käytän puuta ja terästä sekä kierrätän osia mekaanisista laitteista. Teoksiin liittyy myös pintojen tulostusta ohutvanerille, alumiinille tai akryylille.”
Taiteilijoista:
Emma Lappalainen (s.1976) on valmistunut taidegraafikoksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta v. 2005. Vuodesta 2009 lähtien hänen kiinnostuksen kohteena ovat olleet myös vanhat valokuvausmenetelmät. Hänen teoksiaan on ollut esillä useissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä vuodesta 2004 alkaen Suomessa sekä ulkomailla ja niitä on Imatran, Jyväskylän, Lappeenrannan, Keuruun taidemuseoiden sekä Suomen valtion kokoelmissa. Lappalainen asuu ja työskentelee Imatralla sekä kausittain Jyväskylän grafiikanpajalla.
Näyttelyn tekstipohjaiset kuvat on kirjoitettu kirjoituskoneella ja valotusmenetelmien myötä vedostettu grafiikanlaatoilta. Valokuvat on toteutettu märkälevy -kollodium menetelmällä lasille sekä alumiinille.
Näyttelyä on tukenut Suomen kulttuurirahasto.
Jyrki Markkanen (s. 1956) on työskennellyt 1980-luvun alusta viime vuosiin Jyväskylän grafiikan pajalla, kunnes muutti Imatralle 2016. Painopiste työssä on siirtynyt perinteisistä grafiikan tekniikoista valokuvaan ja vanhoihin vedostusmenetelmiin sekä kolmiulotteisiin teoksiin.
Näyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1985 ja teoksia Suomen valtion, kuntien sekä museoiden kokoelmissa.
Näyttelyä on tukenut Kaakkois-Suomen taidetoimikunta.
