admin

Senni Koskenvesan näyttely Carnem vale käsittelee eläintuotantoa värikkäiden öljymaalausten kautta. Maalaukset on toteutettu kankaalle sekä muotoon sahatuille vanereille. Teokset lähestyvät aihetta huumorin, leikin ja absurdiuden keinoin dokumentaarisen tai synkän kuvaston sijaan.

Eläintuotantoa kuvataan kulttuurissamme usein idyllisenä, harmittomana ja luonnollisena, vaikka tuotannon todellisuus on jotain paljon karumpaa ja monimutkaisempaa. Moni mieltää ruoantuotannon edelleen menneiden vuosikymmenten pienimuotoisten maatilojen kautta, vaikka nykyinen eläintuotanto perustuu pitkälti suuriin koneellistettuihin ja äärimmäiseen tehokkuuteen perustuviin järjestelmiin. Teoksissa tätä siloteltua ja osin nostalgista kuvastoa venytetään, liioitellaan ja käännetään nurin.

Näyttelyn nimi Carnem vale viittaa karnevaaleihin ja latinankieliseen ilmaisuun ”hyvästi liha”. Nimi yhdistää näyttelyn huvipuistomaisen estetiikan ja sen taustalla kulkevat kysymykset suhteestamme eläimiin, ruokaan sekä eläinperäisen ruoan kulutuksen rakenteisiin. Näyttely tarkastelee myös eläimiin liittyviä kulttuurisia luokitteluja: ketkä nähdään ruokana ja ketkä kumppaneina?

Senni Koskenvesa (s. 1997) on maalauksen parissa työskentelevä kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Lappeenrannassa. Hän maalaa öljyllä kankaalle, muotoon sahatulle vanerille sekä kolmiulotteisille levypohjille. Koskenvesa valmistui kuvataiteilijaksi LAB-ammattikorkeakoulusta vuonna 2024. Carnem vale -näyttelysarja nähdään Taidekeskus Idän jälkeen myös Lahden Galleria Uudessa Kipinässä sekä Helsingin Vapaakaupungin Eteisgalleriassa.

Leena Reitun ja Mikko Kallavuon yhteisnäyttely Häilyvät jäljet käsittelee kodin, metsän, urbanisaation ja aktivismin sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia merkityksiä.

Kaksikko yhdistää luonnonmaisemaa ja urbaania: kuvaa sekä luonnon jättämiä jälkiä rakennettuun ympäristöön että ihmisen jättämiä jälkiä luontoon. Nähtävillä on veistoksia ja maalauksia. Originaalien teosten ohella esillä on myös valokuvia hakkuuaukoilla hiljalleen katoavista veistoksista sekä valokuvia rakennusten mukana tuhoutuvista seinämaalauksista. Reitun veistokset sammaloituvat, ja antavat muille lajeille uuden väliaikaisen kodin. Kallavuon seinämaalaukset murenevat, ja oman lajimme edustajat näyttävät katoavan niihin. Ihmisen aikaansaannoksista johtuen myös kaupunkiympäristössä koti näyttäytyy vähintäänkin uhanalaisena. Vaikka teokset kuvastavatkin ympäristön muutokseen ja kodin menettämiseen liittyvää pelkoa ja surua, ne voivat ilmentää myös jotain päinvastaista: voi olla myös lohdullista ja jopa toivoa herättävää, kun luonto alkaa valloittamaan jotain ihmisen rakentamaa ja hylkäämää.

FI

KUORI MURTUI
Bekim Hasaj & Valentina Gelain
Taidekeskus Itä 13.11-5.12.2025

Näyttelysarja “The Shell Cracked” avattiin tammikuussa 2025, ja Riutta Gallerias- sa, Taidekeskus Idässä esitettävä kaksikkonäyttely on vuoden viides ja viimeinen. Tässä tapauksessa esitetty taiteellinen kokonaisuus on käytännössä ennenjulkai- sematon, ja se koostuu pääasiassa videotaiteesta, veistoksellisista installaatioista sekä kokeellisesta runoudesta taiteilijaduolta Hasaj-Gelain.
Visuaalisen runouden teos ´A Veil of Reason over the Unconscious´, joka on luotu Kontradiktion-julkaisun viidettä numeroa varten, esitetään nyt ensimmäistä kertaa galleriaympäristössä. Näyttelyssä nähdään myös ripustettavia ja lattialle sijoitettuja installaatioita, jotka muodostavat näyttelyn punaisen langan — metsistä löydettyihin kiviin kiinnitetyt metallilevyt, jotka on yhdistetty tekstiileihin sekä muotoiltuun ja kaiverrettuun vahaan.
Taiteellinen kokonaisuus tutkii ihmisen sisäistä rakennetta ja ilmiöitä, pyrkien herättämään havaintokykyä ja herkkyyttä kuvallisuuden, tarinankerronnan ja ilmaisun kautta, hyödyntäen maisemaa ja luonnon elementtejä muistuttaen katsojaa yhteiselosta ja vastavuoroisuudesta, jonka osana olemme.
Näyttelyn nimi enteilee lähestyvää muutosta — ehkä sellaista, joka on jo tapahtunut, mutta jota emme vielä tiedosta… muutosta, jota ei voi peruuttaa, vain hyväksyä.
“Kun vahingossa horjutetaan minän ja sisäisten dynamiikkojen epävarmoja ‘tasa- painoja’, paljastuvat peruuttamattomasti prosessit, jotka muuttavat käsitystämme itsestämme ja toisista, punoen tietoisuuden risteyksiä, joihin saatamme törmätä.”

Näyttelyä ja taidetta tukevat Svenska Kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus sekä Tidskrift Kontradiktion.

TAITEILIJOISTA

Bekim Hasaj (1990) ja Valentina Gelain (1992) ovat Pohjanmaalla asuvia taiteilijoita. He ovat valmistuneet kuvataiteilijoiksi Breran taideakatemiasta Milanosta, Italiasta. Tällä hetkellä taiteilijat tutkivat monialaista lähestymistapaa tutkimukseen ja praktiikkaan, mikä on ohjannut heitä työskentelemään muun muassa videon, valokuvan, performanssin, installaation, runouden, maalauksen ja kuvanveiston parissa.
Vuodesta 2018 alkaen Hasaj ja Gelain työskentelivät eri taiteellis-kulttuurisissa suuntauksissa Black Box Genesiksen alla, ja vuodesta 2023 alkaen he vahvistivat yhteistyötään myös taiteilijaduona.
Heidän inspiraationsa kumpuaa maaseutu- ja luonnonympäristöstä, syvässä vuorovaikutuksessa sen elementtien kanssa. He tutkivat maan muotoja ja fyysisyyttä tai tunkeutuvat symboliikkaan, joka juontaa juurensa ihmisiin.
Työn tavoitteena on tutkia ja esittää sisäistä sfääriä, käsitellä eksistentiaalisia kysymyksiä itsetutkiskelun ja itsetuntemuksen kautta ja pyrkiä ilmentämään henkistä ja psykologista ulottuvuutta. Tämä ei-näkyvä, josta tulee universaalin yhteyden ja kuulumisen verkosto, löytää (runollisessa) analyysissään kuvauksen, merkityksen ja konkreettisuuden ympäristöstä.
Taiteilijaduon ja Black Box Genesiksen tulevat projektit vievät eteenpäin tutkimusta taiteen, taiteilijan, taiteen tekemisen ja kulttuurisenvuorovaikutuksen välillä, luonnon- ja maaseutualueiden yhteisöjen kanssa.

Lisätietoja osoitteesta www.blackboxgenesis.com

Ari Rossi
“Palikkaleikit”

Kierrätyspuusta tehty liimapalkki ja hetki hiljaisuutta, mielikuvia sekä rakenteellisia ratkaisuja. Se on leikin henki. Hiukan jazzia otteeseen, etenevi etanakin.

”Palikkaleikit” näyttelyssä on esillä ensi kertaa kolmiulotteisia puuveistoksiani vuosilta 2016-2025. Lähtökohtana veistoksille ovat toimineet muoto, liike, rytmi, volyymin vaihtelu ja ääriviivojen väliin jäävät tilat. Teokseni valmistuvat kierrätyspuusta, rakentuen useista palasista ja kerroksista. Työskennellessäni sängyn rungot, kaapistot ja vanhat hirret muuntuvat eläviksi ja orgaanisiksi, mutta samalla jäsennellyiksi muodoiksi.

Ari Rossi (s.1953) on Imatralta kotoisin oleva kuvataiteilija. Taidemaalariksi Rossi valmistui vuonna 1985 Lahden Taideinstituutista. Viimeiset 10 vuotta Rossi on työskennellyt Rautjärvellä vanhalla paloasemalla puuveistosten parissa käyttäen pääasiallisena materiaalinaan kierrätyspuusta valmistettua liimapalkkipuuta. Vuosien varrella taiteilija on työskennellyt myös maalauksen, syväpainografiikan, ruostutustekniikoiden, tilateoksien ja kuvanveiston parissa. Hänen työskentelyään ohjaavina tekijöinä ovatkin uteliaisuus, kokeileva ote ja leikkisyys.
Taiteilijan teoksia on ollut ensikerran esillä Imatran taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1976, jonka jälkeen hän on osallistunut useisiin näyttelyihin valtakunnallisesti ja ulkomailla. Rossin seuraava näyttely avautuu Kemin taidemuseossa marraskuussa 2025. Taiteellisen työskentelyn lisäksi Rossi tunnetaan Imatran kaupungin teatterin lavastajana vuosilta 1989-97.

Inari Kiuru
VALOSTA: Koruja ja esineitä 2010-25

Kiurun monimuotoinen kokoelma veistoksia, koruja, astioita ja prototyyppejä tarkastelee hänen innovatiivisia työprosessejaan, pääteemojaan ja kehitystään kolmiulotteisen median parissa viimeisten viidentoista vuoden ajalta. Mukaan valittuja esineitä yhdistävät teollisten, yleisesti saatavilla olevien materiaalien – erityisesti betonin, teräksen ja lasin – yllättävä, runollinen käyttö sekä vuodenaikojen, muuttuvan valon ja sääilmiöiden herkkä havannointi ja tulkinta suurkaupungissa, Kiurun kotiympäristössä. Urbaanin maiseman ja luonnon välinen jännite, nyt ja kuvitellussa tulevaisuudessa, on vahvasti läsnä läpi näyttelyn.

Valosta on Inari Kiurun ensimmäinen soolonäyttely ja samalla ensimmäinen näyttely Suomessa, taitelijalle tärkeässä varhaislapsuuden maisemassa Lappeenrannassa. Valosta kattaa ajanjakson jona Kiuru valmistui yliopistosta, teki ensimmäiset merkittävät kutsunäyttelytyönsä, sai kaksi lasta ja oli pandemian ajan kotona eristyksissä perheensä kanssa. Näyttely ajoittuu taiteilijan henkilökohtaiselle luovan työn vedenjakajalle, tarjoten pohtivan katsauksen tähänastiseen.

*
Inari Kiuru on Australiassa vuodesta 1996 asunut monialainen taiteilija ja graafinen suunnittelija. Hänet tunnetaan jokapäiväisten materiaalien omaperäisestä, kokeilevasta käytöstä esinesuunnittelussa ja poisheitettyjen, arkisten asioiden kauneutta kuvaavista installaatioista ja valokuvista. Kiurun pääteemat juontuvat hänen suomalaista juuristaan: usein sarjaluonteisissa töissään hän keskittyy luontoyhteyden etsimiseen ja ylläpitämiseen, suurkaupungissakin. Kiuru työskentelee vapaana taiteilijana ja häntä edustaa galleria Funaki, Naarm/Melbourne.

Kiurun on osallistunut kutsunäyttelyihin vuodesta 2010, ja hänen korujaan ja valokuviaan on lukuisissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa Australiassa ja Euroopassa, Kiurulla on Honours-tutkinnot visuaalisesta viestinnästä (University of Western Australia, Perth 2002), esinesuunnitteluun keskittyvästä taiteesta (Royal Melbourne University, 2013) ja graafisen suunnittelun opintoja Taideteollisesta Korkeakoulusta Helsingistä (1992-1995).
Inarin blogi: Ordinari observations www.inarikiuru.blogspot.com
Instagram: @ordinari_observer, @the_indoor_forest_project
Funaki: https://galleryfunaki.com.au/artists/inari-kiuru/