admin

RIUTTA – Iiris-Lilja Kuosmanen ja Anniina Lehtinen — Water Rituals 28.7.–20.8.2022

RIUTTA – Iiris-Lilja Kuosmanen ja Anniina Lehtinen — Water Rituals 28.7.–20.8.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Water Rituals on installaatio, joka koostuu Iiris-Lilja Kuosmasen valokuvateoksista, Anniina Lehtisen äänimaisemasta ja yhdessä työstämästämme videoteoksesta, johon Anniina on säveltänyt ja soittanut pianomusiikin. Water Rituals on meditatiivinen kuvaus ympäristön muutoksesta ja veden voimasta – siitä, miten vesi valtaa alaa ja luo uutta. Olemme tutkineet vettä elämää ylläpitävänä elementtinä, sen ympärille muotoutuneita rituaaleja ja perinteitä. Etsimme tapoja esittää veden eri olomuotoja. Olemme kuvanneet aikaa ihmisten jälkeen, joka sopii myös pandemian luomaan uhan tunteeseen. Näyttelyn kuvamateriaali on kuvattu paikoissa, joita ihminen on muuttanut ympäristön kannalta kestämättömillä tavoilla, sekä pyhissä paikoissa, joissa vettä on jopa palvottu.

Näyttelyn teokset johdattavat aikaan, jossa vesi valtaa alaa ihmisten jälkeen. Valokuvissa näkyvä ympäristössä tapahtuva tuho on jyrkässä kontrastissa videoteoksen luonnollisen maailman kanssa. Näyttelyssä kuvataan, miten nämä kaksi ääripäätä muovaavat toisiaan. Kaiuttimista kuuluva äänimaisema kuvaa meren ääniä ja sitä miten ihminen ja meri hengittävät ja liikkuvat samalla tavalla, samassa rytmissä.

Näyttelyyn sisältyy Iiris-Liljan tekemiä syanotypioita ja valokuvia: pigmenttimustevedoksia jotka levittäytyvät tilaan lattiaa myöten. Kuvamateriaalia on paljon Ranskan Normandian rannikolta, missä vuorovedet ovat suuret. Kuun vaikutus ja vuorovesien alta paljastuva vedenalainen maailma ovat näyttelyssä suuressa osassa. Vedenalaiset muodot ja tapahtumat, joita ulkopuolisena voi vain tarkastella.

Anniina Lehtinen on turkulainen muusikko, säveltäjä ja pianisti joka säveltää ja esittää musiikkia pianolle ja lukuisille eri kokoonpanoille. Laaja repertuaari kulkee klassisen ja elokuvamusiikin kautta art poppiin. Anniina on valmistunut Lausannen musiikkikorkeakoulusta musiikin maisteriksi ja esiintynyt Suomessa ja ulkomailla resitaalein, orkestereiden solistina sekä kamarimuusikkona.

Iiris-Lilja Kuosmanen on kuopiolainen valokuvataiteilija, joka on valmistunut Kuva-taideakatemiasta 2012 Kuvataiteen Maisteriksi. Iiris-Lilja on asunut Ranskassa vuosi-na 2013-2019, kun hän muutti Hôtel Chevillonin taiteilija-residenssiin Grez-Sur-Loingiin. Iiris-Lilja on pitänyt monia yksityisnäyttelyitä Suomessa ja osallistunut moniin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus sekä Suomen Kulttuurirahasto

 

Posted by admin in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Sirja Knaapi — Kotona. 28.7.–20.8.2022

RIUTTA – Sirja Knaapi — Kotona. 28.7.–20.8.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Sirja Knaapin teoksissa korostuu kiinnostus käsityöperinteen vaalimiseen. Kotona -näyttelyn teokset on tehty intarsiatekniikalla, joka hyödyntää upotuskoristelun periaatteita puuviiluilla toteutettuina. Puu ja intarsia ovat Knaapille tuttuja asioita jo entuudestaan, ja niihin hän on usein myös liittänyt tekstiiliä. Tälläkin kertaa näyttelyssä nähdään tekstiiliä, mutta ryijymäisessä muodossa.

Knaapi on liikkunut teostensa teemoissa yleisesti perheen, lähipiirin ja arkielämän parissa. Sukupolvien välisen kommunikaation ja tukiviittomien käsittelyn lisäksi Knaapi on nyt pysähtynyt tarkastelemaan omaa arkeaan lähempää kuin aiemmin. Intarsiateoksissaan henkilöhahmoja käyttänyt tekijä kuvaa tällä kertaa myös itseään. Lippalakkipäinen hahmo on pelkistetty, mutta kuitenkin tekijäksi itsekseen tunnistettava.

Teokset esittelevät erilaisia tukiviittomia kotiarjen maailmasta oivaltavina pareina tai yksittäisinä sanomina. Omaa rooliaan Knaapi tulkitsee muun muassa ”kiukku / kymmenen” -sanojen myötä. Kun itseä tai lapsia kiukuttaa, on äidin hyvä osata laskea kymmeneen. Osan viittomista viittoo aikuinen hahmo, osan puolestaan lapsi. Kiinnostus tukiviittomien käyttämiseen intarsiateoksissa on tullut Knaapin omien lasten myötä. Knaapin perheessä tukiviittomia aloitettiin käyttämään lasten puheen opettelun tukena.

Intarsiateoksiin yleisesti liitetty puulajien luonnollinen värimaailma on Knaapin teoksissa poissa. Eri värein värjättyinä viilujen visuaalinen ilme korostuu yksilöllisesti. Tukiviittomien lisäksi Knaapi opastaa myös sormiaakkosten pariin ryijyä muistuttavassa muodossa. Sormien asentojen kuvaamiseen Knaapi käyttää mustan ja harmaan villalangan yhdistelmää, joka luo ääriviivat sormiaakkosille sarjakuvamaiseen tapaan.

Teosten muotokieli on selkeää ja ne ovat opiksi myös katsojille. Noin postikortin kokoisina laattoina ne ovat käteviä viestinviejän tehtävässään ja opastavat katsojaa toisenlaisen kommunikaatiotavan äärelle. Tiukasti rajattu muotokuva saattaa muistuttaa ikonia, vaikka sen sisältö onkin arkinen. Läsnäolon merkityksen sekä arjen arvokkuuden korostaminen ja esimerkiksi anteeksi-sanan käytöstä muistuttaminen voivatkin olla näiden potentiaalisten ihmeitätekevien teosten konkreettinen sanoma.

Sirja Knaapi (s. 1985) on Lappeenrannassa asuva taiteilija. Hän on valmistunut artenomiksi 2008 ja kuvataiteilijaksi (YAMK) 2012. Pitkän koulutustaustan myötä Knaapi on erikoistunut korutaiteeseen. Hänen materiaalivalinnoissaan korostuvat usein tekstiilin ja puun yhdistelmät erilaisin tekniikoin toteutettuina. Knaapin teokset käsittelevät usein arkielämää lapsuuden muistojen kautta, joita hän peilaa nykyhetkeen. Knaapi on osallistunut lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen teoksiaan on mm. Valtion taidekokoelmassa.

 

Sirja Knaapi Rintakoru, 2022 Materiaalit: puuviilut, vaahtomuovi, metalli Koko: 85x82x8mm
Posted by admin in Näyttelyt, Riutta
RIUTTA – Katja Toporski — Meet Me! 30.6.–23.7.2022

RIUTTA – Katja Toporski — Meet Me! 30.6.–23.7.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

The theme for this exhibition is well-being. In the context of the ongoing pandemic, increasing geopolitical instability, and now a war in Europe, I think of the many mental casualties this is causing. How can we maintain a stable mind and what can help us keep our spirits up when our future seems to be unravelling?

Approaching this theme, I am installing a number of 3-dimensional self-portraits that are framed like life-sized cameos. The concept of the framed face is repeated in several jewelry pieces, that are made from hand mirrors in which the mirror is replaced with individual brooches made form silver and paint. The format of the brooch is also used in pieces that mark the dates of significant events, personal and more general, during the first 2 years of the pandemic. Many of the jewelry pieces are composed from objects that are associated with contemplative practice: a set of Chinese medicine balls, prayer beads, and altar candles at various stages of burning down.

Just like identity has many facets I aim to come at this concept from different angles. Charting events through diary entries to make sense of them. Jewelry objects as amulets to sustain focus on what is truly important. The idea of constant change, actual or implied. Vulnerability, and the strength that can be gathered from its acknowledgement.


ARTIST STATEMENT

I may have many stories to tell. I will choose only one. You can make up the rest or any other.

This work is the most personal to me. It is a sort of self-portrait. Inside. Outside.
Idealized. Fictionalized.

I am looking for integration of self and others, the world around me, generations, the past. Staying well in chaos. Finding focus where things fall apart. Reflection. Absorption. Spirit!

The road to identity is littered with negations: This is not who I am! I carry guilt by association.

Let me look to the future and start somewhere else. Built on ruins. Let me blur the image of who I am so no one sees me clearly.
I am many things.

Posted by admin in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Katriina Kaija & Sanna Nissinen — Vesireitti 30.6.–23.7.2022

ROIKKA – Katriina Kaija & Sanna Nissinen — Vesireitti 30.6.–23.7.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

VESIREITTI

– Katriina Kaijan ja Sanna Nissisen kuvataiteellinen dokumentaatio vesien ääreltä.

Kesällä 2021 Kaija ja Nissinen hyppäsivät pakettiauton rattiin ja lähtivät tutkimusmatkalle, jossa pysähdyttiin luonnonvesien eri olomuotojen äärelle. Spontaanisti muodostuneen vesireitin varrelle osui hiljaisia kyliä, veden ääriä, salaisia rantoja, jokia ja könkäitä. Yhdeksän päivän aikana Kaija ja Nissinen ui 15 erilaisessa vedessä.

Keväällä 2022 Kaija ja Nissinen jatkoivat veden äärellä Kirkkonummen Korsolammella sekä Meiko-järvellä, jossa vesi oli juuri muuttamassa olomuotoaan jäästä sulaksi.

Vesireitti -kokonaisuus pohjautuu veden kaipuuseen, luonnon kohtaamiseen sekä henkiseen etsimiseen. Näyttelykokonaisuus rakentuu valokuvavedoksista, polaroid-kuvista, näytepulloista sekä mediainstallaatiosta.

Katriina Kaija:

Vesi elementtinä kiehtoo arvoituksellisuudessaan ja jatkuvassa liikkeessään. Se on myös vaade elämän syntymiselle. Vesireitti -kuvissani haluan olla veden lähellä ja tuntea sen erilaiset liikkeet ja antaa sen liikuttaa kehoani. Haluan kulkea vedessä kuin villieläin, seistä virrassa kuin kivi tai ajelehtia siinä oksan lailla.

Kaija on valmistunut taiteen maisteriksi, pääaineena taidekasvatus, Aalto Yliopiston Taiteiden ja Suunnittelun korkeakoulusta. Taiteellisessa työssään Kaija käsittelee usein ihmisen asettumista maailmaan, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä katoavaisuuden teemoja. Kaija työskentelee pitkälti maalaten, piirtäen ja digitaalisesti.

 

Sanna Nissinen:

Työskentelyssäni materiaali ja sen ominaisuudet tulevat tärkeäksi osaksi teoksen ideaa. Useimmiten käytän installaatiomaisiksi kokonaisuuksiksi muodostuvissa teoksissani kuvanveiston perinteisiä tekniikoita ja piirustusta, mutta tarvittaessa hyödynnän myös muita medioita.

Vesireitillä lähtökohtanani oli hyvin konkreettinen yritys vangita kunkin paikan tunnelma. Käyttämäni materiaalit, Polaroid-kuvat ja vesinäytteet, ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan muuttuvia ja katoavia, kuten muistotkin.

Sanna Nissinen on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta pääaineenaan kuvanveisto. Parhailaan hän jatkaa maisteritutkinnossa Suomen Kuvataideakatemiassa. Piirustus ja kuvanveiston perinteiset tekniikat ovat hänelle läheisimpiä, mutta tarvittaessa hän hyödyntää myös muita medioita, esim ääntä ja videota.

Nissinen on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin ja pitänyt yksityisnäyttelyitä. Hän on toiminut myös yhdistyskentällä, mm. kaksi vuotta Kuopion kuvataiteilijat ry:n puheenjohtajana.

Posted by admin in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Minna Markkanen — Skin Flora 2.6.–23.6.2022

RIUTTA – Minna Markkanen — Skin Flora 2.6.–23.6.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Lappeenrannan Taidekeskus Idässä on esillä 2.6.-23.6.2022 korutaiteen maisteri Minna Markkasen yksityisnäyttely ’Skin Flora’. Näyttelyssä on esillä Markkasen vuosina 2021–2022 valmistuneista teossarjoista töitä. Esillä on korutaiteen lisäksi myös tauluja ja veistoksia.

‘the Forest of Hollow Bones’ (2021) teossarja on inspiroitunut siitä, kuinka luonto valtaa materiaalia, kasvien ja kehon ontoista kohdista, korroosiosta, ja materiaalin hajoamisesta. Osaa sarjan korvakoruista käytettiin muotikuvauksissa Japanissa vuonna 2021. Taiteen edistämiskeskus myönsi Markkaselle korona-apurahan vuonna 2020 tämän sarjan loppuun viemiseksi.

‘Skin Floran’ (2021), näyttelyn nimisarjan Markkanen toteutti puolivuotisella apurahalla Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston tuella vuonna 2021. Koruteossarja tutkii ihmisen iholla esiintyvää bakteerikantaa, ja ihon ja bakteerien välistä suhdetta toisiinsa. Skin Flora on katsaus mikroflooran uhista, mahdollisuuksista, ja panssarista, joka koostuu ihon omasta pieneliökasvustosta.

‘Open Ended Thoughts’ (2022-) sarjassa Markkanen siirtyi ensimmäistä kertaa uransa aikana myös selkeästi korutaiteen ulkopuolelle. Markkanen käy taulumaisissa teoksissaan sisäistä dialogia, ja esittää muun muassa kysymyksiä ystävyydestä, joka kuihtui pois, tai ajatuksia katumuksen ja yksinäisyyden tunteista.
Näyttelyn uusin teos vuodelta 2022 on veistos nimeltä ‘The Worth’, joka herättelee kysymyksiä taiteen tekemisestä, taiteilijan arvosta, ja sen määrittämisestä ulkopuolelta.

Minna Markkanen, 1989, on kotoisin Etelä-Karjalasta ja vaikuttaa nykyisin Pohjois-Savossa työhuoneellaan Kuopiossa. Markkanen on toiminut korutaidekentällä jo kymmenisen vuotta osallistuen ahkerasti näyttelyihin sekä ulkomailla että Suomessa. Markkasen korutaidetöitä on Suomen Korutaideyhdistyksen sekä kansainvälisten korutaiteen keräilijöiden ja kuraattoreiden yksityiskokoelmissa.

Markkanen valmistui vuonna 2018 korutaiteen maisteriksi Saksassa nimikkeellä Master of Fine Arts in Jewelry and Gemstone. Markkasen lihaisat, eloisat ja vivahteikkaat soluaiheiset työt ovat herättäneet erityisesti Alankomaissa kiinnostusta korutaiteen keräilijöiden parissa. Markkanen on ahkerasti mukana Suomen Korutaideyhdistyksen toiminnassa sekä tapahtumien suunnittelussa että järjestämisessä. Vuonna 2021 Valtion taideteostoimikunta osti Markkasen uudesta tuotannosta kolme rintakorua kokoelmiinsa.

Rintakoru, sarjasta ’the Forest of Hollow Bones’, (kuva: M. Markkanen, 2021)
Posted by admin in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Riikka Lenkkeri — Työhuoneella 2.6.–23.6.2022

ROIKKA – Riikka Lenkkeri — Työhuoneella 2.6.–23.6.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Riikka Lenkkerin (s. 1971 Kemijärvellä) Työhuoneella näyttely kuvaa sitä, miltä työskentely taiteilijan ja alastoman mallin välillä näyttää ja millaista työhuoneella on, kun maalaaminen tapahtuu.
Maalari tekee havaintoja mallista ja samalla omasta työympäristöstään, jättämistään jäljistä, keskeneräisistä teoksista ja työvälineistään. Työhuone näyttäytyy tilana, jossa asiat ovat kesken ja levällään, tekeillä olevat maalaukset ovat vain yrityksiä, jotka saatetaan hetkenä minä hyvänsä päälle maalata tai muuttaa.

Alastomalla keholla on länsimaisessa taidehistoriassa oma paikkansa. Alastomuutta on tarkasteltu useimmiten ihannoiden, idealistisesti, sukupuolittuneesti ja katseen kohdetta seksualisoimalla.

Millaista on olla mallina? Miltä tuntuu olla alastomana tutkivan katseen edessä? Maalauksissa malli makaa tarkasteltavana, pitää taukoa, hieroo puutuneita jäseniä, pukee tai riisuu. Teosten kuvaama tilanne vaikuttaa vuoroin latautuneelta ja vuoroin uneliaan tylsältä.

Näyttelyssä maalaukset saavat rinnalleen lyhyitä tekstejä, joissa malli kuvaa tuntemuksiaan ja mallina oloaan, tarkkailee taiteilijaa ja tämän valintoja sekä pohtii laajemmin mallimaalausperinnettä.
Mallina on Riikka Lenkkerin puoliso Sampsa Virkajärvi, joka on itsekin kuvataiteilija. Taiteilijan ja mallin välinen vuorovaikutus toimii näin usealla eri tasolla, puolisoiden kesken, mallin ja maalarin ja kahden kuvataiteilijan keskinäisenä peilautumisena ja vuoropuheluna.

Riikka Lenkkeri asuu ja työskentelee Mäntässä. Hän valmistui Genovan kuvataideakatemiasta (L’Accademia Ligustica di Belle Arti) vuonna 1995. Lenkkerin tuotannossa näkyy eurooppalaisen maalaustaiteen tuntemus. Teoksissaan hän usein soveltaa nykymaalaukseen vanhoja historiallisia maalaustekniikoita ja kuvallisia viittauksia. Lenkkeri tunnetaan erityisesti suurikokoisista realistisista henkilökuvista, joissa vahva sivellintyöskentely ja runsas väriaines korostavat kuvattujen henkilöiden ruumiillisuutta ja läsnäoloa. Lenkkerillä on takanaan liki 30-vuotinen ura ja hänen teoksiaan löytyy useista julkisista kokoelmista.

www.riikkalenkkeri.fi

Banaanipuu, öljy kankaalle 65 x 50 cm 2022 kuva Sampsa Virkajärvi
Iltapäiväunet Työhuoneella, valokuva Raisa Taurinka
Posted by admin in Näyttelyt, Roikka
RIUTTA – Mikko Haiko — Perhosten talo 5.5.–28.5.2022

RIUTTA – Mikko Haiko — Perhosten talo 5.5.–28.5.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Talo on kokoelma mielikuvia, jotka antavat ihmisille vakauden tunteen tai harhakuvan. Se (talo) on väline, jonka avulla voi kohdata kosmoksen. -Gaston Bachelard

Perhosten talo on teoskokonaisuus, joka sisältää sekatekniikalla toteutettuja maalauksia, valokuvakollaaseja, vanhasta talosta löytyneitä esineitä, piirroksia ja videoinstallaation. Näyttely tutkii taloa ikään kuin psykologisena tilana – vertauskuvana ihmisen psyykelle. Se kertoo talon ja ihmisen muutoksesta ja muutoksen kivusta sekä käsittelee muistojen ja ajan kokemisen teemoja, pysähtyneisyyttä ja ohikiitävää hetkeä.

Kaikkien teosten lähtökohtana toimii edesmenneelle sedälleni kuulunut, savuvahingosta kärsinyt talo eteläkarjalaisella maaseudulla. Rakennan Galleria Riutan näyttelytilaan tulkinnan paikasta. Huoneiden seiniltä revityt tapetinpalat ovat siirtyneet osaksi teoksia. Olen työskennellyt talon väripaletilla. Inspiraation lähteenä ovat toimineet talosta löytyneet, savun tahrimat vesivärit. Olen halunnut tutkia, kuinka talon vanha väripinta – eräänlainen paikan henki, genius loci – kuvautuu käsieni kautta. Koen olevani välittäjä, jonka avulla vanha talo virtaa ja syntyy uudelleen galleriatilaan.

Näyttelyn tarkoituksena on myös kartoittaa dokumentarismin rajoja. Pyrin ”kokonaisvaltaisempaan” dokumentarismiin. Kun tekijä käsittelee aihettaan samassa näyttelyssä mediataiteen, valokuvataiteen ja kollaasin, sekä ekspressiivisen maalaustaiteen keinoin, mahdollistaa se kenties syvemmän tavan ymmärtää aihetta. Olen aiemmin työskennellyt pääasiassa valokuvan ja liikkuvan kuvan kanssa, joten Perhosten talossa nähdään metamorfoosi myös oman työskentelyni suhteen.

Mikko Haiko (s.1984, Lemi) on lappeenrantalainen kuvataiteilija. Haiko on valmistunut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valokuvataiteen osastolta taiteen maisteriksi vuonna 2018. Haiko työskentelee valokuvan, liikkuvan kuvan ja maalauksen keinoin. Hän tutkii taiteessaan ihmisen ja ympäristön suhdetta – sitä, kuinka ympäristö muuttaa ihmistä, näkyy ja virtaa ihmisessä. Haiko löytää aiheensa usein syrjäseuduilta. Haikon työn keskiössä on dokumentaarisuus, jonka käsitettä hän pyrkii laajentamaan työskentelemällä monipuolisesti eri välineillä.

Haikon teoksia on Valtion taidekokoelmissa, Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan taidemuseoiden kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.

 

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto on tukenut näyttelyä.

skr_harmaa_cmyk
Posted by admin in Näyttelyt, Riutta
ROIKKA – Kirsi Neuvonen — Monotypioita 5.5.-28.5.2022

ROIKKA – Kirsi Neuvonen — Monotypioita 5.5.-28.5.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

Olen vuodesta 2016 lähtien yhdistänyt lyijykynäpiirroksen monotypialla tekemiini väripintoihin. Olen jo pitkään mielikuvissani tavoitellut teoksiini keveyttä yhdistettynä hentoon viivaan. Tekniikkana monotypian ja lyijykynän yhdistelmä antaa siihen mahdollisuuden. Teoksissa on graafinen elementti, painolaatat, joille maalaan värit ja vedoksen kuivuttua lisään työhön viivapiirroksen lyijykynillä. Lopputulos on uniikki grafiikan teos, sillä tällä menetelmällä vedoksia syntyy vain yksi.

Olen valmistumisestani saakka tehnyt sarjallisia teoksia syväpainolla eli metalligrafiikan menetelmillä. Uniikkiteosten maailmaan liittyvät asiat ovat olleet minulle todella uusia, mutta samalla myös hyvin palkitsevaa oppimista. Lähtökohdat ovat sekä metalligrafiikassa että monotypiassa samat, mutta tekemisen tempo näiden kahden tekniikan välillä on aivan erilaista. Monotypia on hetken kuva ja metalligrafiikka on päivästä toiseen työstämistä. Edellisessä nopeus on valttia ja jälkimmäisessä tarvitaan malttia.

Olen aina ollut kotonani tarinallisten teosten parissa. Uusimmissa monotypiatekniikalla toteutetuissa teoksissani on aiheena itse luotuja lapsuusmuistoja ja kuvitteellisia tilanteita. Puvut ovat olleet jo vuodesta 1987 saakka yksi aihepiiri, joka on aina ajoittain aktivoitunut teoksissani. Uusimmissa monotypioissa lapset tai aikuiset ovat pukeutuneet parhaimpiinsa ja olen luonut heille oman tilan tai tilanteen esitellä pukujaan. Teoksiin on vuosien aikana tullut erilaisia teemoja ja yksi niistä on helminauhat.

Teoksissa on aina sunnuntai ja milloin tahansa voi tapahtua pieniä ihmeitä. Mikään ei välttämättä ole totta, mutta tunnelma, johon teos katsojan saattelee, on joko sisäinen kaipaus tai mahdollisesti jonkin uuden tarinan alku, jota katsoja itse lähtee sanoittamaan. – Joka tapauksessa teoksissa esiintyvät lapset voivat ylpeydellä kannatella tulevaisuuttaan on heillä sitten siivet tai ei.”

www.kirsineuvonen.fi

Posted by admin in Näyttelyt, Roikka
ROIKKA & RIUKKA – Kotkan taiteilijaseura — Aaltoilevat kadut 7.4.–30.4.2022

ROIKKA & RIUKKA – Kotkan taiteilijaseura — Aaltoilevat kadut 7.4.–30.4.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

(Kiinni 15.-16.4.2022)

Aaltoilevat kadut

Veden ja vesistöjen käyttö on aina ollut välttämätön osa ihmisten toimintaa. Me muovaamme elinympäristöämme, ja urbaani ja luonnonympäristö muovaavat identiteettiämme. Oli kyseessä sitten Saimaa, laaja yhteyksien verkosto, joka matkaa läpi Suomen, taikka Itämeri; liitoskohta avoimelle maailmalle. Urbaanin ja luonnon vuorovaikutus, yhteiselo ja ristiriidat tulevat näkyväksi kaupungeissa. Miten sinä koet ympäristösi?

Näyttely Aaltoilevat kadut tuo Taidekeskus Itään seitsemän taiteilijaa: Elisa Heinonen, Mikko Kallavuo, Aleksandra Kulonen, Heta Kananen, Iida-Maria Nironen, Marko Turunen ja Eija Ylinen-Virtanen. Teeman lisäksi näyttelyn taiteilijoita yhdistää jäsenyys Kotkan Taitelijaseurassa. Joukkoon mahtuu paljon eri tekniikoin toteutettuja maalauksia, mutta myös digitaalisia piirroksia, grafiikkaa sekä valokuvia. Tyylien kirjo on laaja ja taiteilijat ovat lähestyneet teemaa eri tavoin: dystooppisesta sarjakuvamaisemasta siirrytään Kotkan paikallishistorian kautta luonnon äärelle.

Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Sini Kosonen.

Näyttely on osa yhteistyötä Kotkan ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseurojen välillä, jonka myötä vahvistamme maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä hahmotamme alueen omaa alati muuttuvaa kulttuuri-identiteettiä.

Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran taiteilijoiden näyttely on esillä Galleria Uusikuvassa 6.-28.5. 2022.

Tervetuloa avajaisiin keskiviikkona 6.4. klo 17-19!


Posted by admin in Näyttelyt, Riutta, Roikka
ROIKKA – Saija Koponen — You Are My Lucky Star 10.3.–2.4.2022

ROIKKA – Saija Koponen — You Are My Lucky Star 10.3.–2.4.2022

Taidekeskus Itä
Valtakatu 66, Lappeenranta

ti-pe 11-17
la 11-14

(Maalaus on matka ja määränpää.) 

Näyttelyn teokset käsittelevät paineen alla asetettuja päämääriä, epävarmuuden tilaa ja voimaa, jota eteenpäin katsominen ja keskittyminen tuo. Maalauksissa esiintyvät orgaaniset muodot edustavat muotokuvamaisia elementtejä ja feminiinejä kehoja. Samat elementit toistuvat näyttelyn nimiteoksen keskelle sommitellussa, värin ympäröimässä tummassa kolmiossa. Kolmio ja orgaaniset hahmot ovat tapahtumien keskellä, tapahtumahorisontissa, jonka toisella puolella on jotain, mitä emme vielä tiedä. 

Koronapandemian aikana olen katsonut enemmän elokuvia ja palannut moneen klassikkoon, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen nuorena, vielä kasvuikäisenä ihmisenä. Yksi niistä on Ridley Scottin ohjaama Alien – Kahdeksas matkustaja (1979), jossa Sigourney Weaver näyttelee pääosassa olevaa Ellen Ripleytä. Hahmo on ollut ensimmäisiä naispuolisia sankareita omassa genressään ja esikuva tytölle, joka samaistui muutoin miesten hahmoihin toimijoina, parempien esikuvien puutteessa. Elokuvan viimeisessä kohtauksessa Ripley toistaa You Are My Lucky Star laulun sanoja mantramaisesti, keskittyen paineen alla pelastamaan itsensä. Kohtaus teki minuun vaikutuksen. Samalla tavalla on maalaus välillä kuin mantran toistamista – Yhä syvemmälle maalaukseen menoa. 

23.2.2022        Saija Koponen

 

Saija Koponen on kuvataiteilija, jonka työskentelyn toistuvia teemoja ovat feminiininen heroismi, kehollisuus, monimerkityksellisyys, humanismi sekä mielenkiinto väriin ja sen ominaisuuksiin. Teoksissa esiintyvät muodot ovat yleensä orgaanisia, feminiinejä kohteita pysähtyneinä keskellä taustansa tapahtumia. Koponen ottaa teoksiinsa vaikutteita niin omasta arjestaan ja kokemuksistaan kuin musiikista, elokuvista, populaarikulttuurista ja kuvataiteesta, leikitellen naivin ja ylevän sekä sattumanvaraisen ja harkitun vastaparien kanssa. 

Koponen on opiskellut kuvataidetta Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla ja valmistunut sieltä vuonna 2009. You Are My Lucky Star -näyttely on Koposen toinen yksityisnäyttely Lappeenrannassa. Edellinen Lappeenrannan näyttely vuonna 2010 galleria Pihatossa oli hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen. 

You are my lucky star (sävel: Nacio Herb Brown, sanat: Arthur Freed) on alunperin Gene Kellyn ja Debbie Raynoldsin esittämä rakkauslaulu elokuvasta Singing in the rain (1952).

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Posted by admin in Näyttelyt, Roikka